26.2.2013

Aivot narikkaan


Olen saanut viime aikoina monta uutta ystävää. Aivan ensimmäiseksi ihastuin nokkelaan Lisaan ja hänen trendikkääseen koiraan Giggyyn. Myöhemmin huomasin pitäväni myös Parisin tädistä Kylestä. Muut naiset ovat jääneet vähän etäisemmiksi, mutta siitä huolimatta olemme viime aikoina tavanneet lähes joka ilta siinä puoli yhdentoista aikoihin. Näistä rouvista on tullut minulle niin tärkeitä, että Pandoran häissä piti melkein pyyhkiä silmäkulmaa, kun morsiamen äiti asteli tiara päässä alttarille.

Kuten aina ystävyyssuhteet voivat aiheuttaa myös huolta ja päänvaivaa. Erityisen paljon minua on mietityttänyt Kylen sisko Kim. Näyttää epäilyttävästi siltä, että rouva on nauttinut vähän liian monta kulausta samppanjaa, kun riisuskelee rintaliivejään kesken taksimatkan ja sönköttelee sekoja. Onneksi sentään Taylor älysi pistää välit poikki väkivaltaisen aviomiehensä kanssa. Harmi vain, että Russel ei sitä kestänyt, vaan tappoi itsensä.

Välillä olemme karanneet reissuille hengähtämään. Olemme juhlineet Las Vegasin yössä ja ottaneet aurinkoa Hawaiin hiekkarannoilla. Reissut meinaavat olla melko riitaisia. Kim myöhästyi siskonsa syntymäpäiväjuhlista ja totta kai Kyle pahoitti mielensä. Olenkin huomannut, että oma elämä tuntuu varsin normaalilta. (En ole esimerkiksi koskaan pessyt kanaa käsisaippualla ennen ruoanlaittoa.) Siksipä pyytäisinkin Avan väeltä, että lähettäkää se kolmas tuotantokausi pian. Nuo OC:n täydelliset naiset ovat ihan tylsiä. 

25.2.2013

Yllin kyllin





Viikonloppu oli kiva. Meillä oli kahden päivän aikana viidet syntymäpäivät kolmessa eri kaupungissa. Saimme nauttia erinomaisesta seurasta ja ihanista herkuista aina sushista täytekakkuun. Sankareiden ikähaarukka vaihteli 63 vuodesta kahteen, ja lahjapaketeista löytyi mm. Legoja, Niken pikeepaita, pehmolelu ja Barbie. (Voitte itse sujuvasti päätellä, mitä isäni paketista löytyikään.)

Annoimme muuten ensimmäistä kertaa kummilapsella rahaa lahjaksi. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi, koska poika säästää temppulautaan. Minusta rahalahjan antaminen tuntui jotenkin mielikuvituksettomalta, mutta ainakin tässä tapauksessa se oli huomattavasti järkevämpää kuin jonkun lelun ostaminen kymmenenvuotiaalle.

Eilen illalla alkoi takapenkin väellä juhliminen väsyttää, ja minäkin nukahdin yöunilleni kesken lapsen nukutuksen meikit kasvoilla. Enpä muista, milloin olisi viimeksi näin päässyt käymään. Summa summarum meillä oli tosi hauska viikonloppu, johon mahtui monta ihanaa ihmistä, naurua, lasten kiljahtelua, upeita herkkuja ja tietysti yllin kyllin tylliä.

20.2.2013

Lue blogeja ja käy Prismassa




Tänään päättyy äitiysloma, ja mitä todennäköisimmin kyse on myös allekirjoittaneen viimeisestä äippäristä. Hieman haikein mielin on päivä vierähtänyt, vaikka itse asiassa jään seuraavaksi kesälomalle, ja töihin paluukin on ajankohtainen vasta syksyllä. Toki tämä(kin) päivä sisälsi hetkiä, jolloin lähes rukoilin pääseväni töihin. Ehkä vahvimmin ajatus oli mielessä kaivellessani kukkakepillä vessanpönttöä, kun etsin kadonnutta poreammeen tulppaa. Sieltähän se sitten löytyikin lapsen kakan joukosta, joka suureksi ilokseni ei suostunut huuhtoutumaan alas metallisen ammetulpan takia.

Noin vuosi sitten, kun jäin töistä kotiin päätin, että tämän rupeaman aikana selvitän, mikä minusta tulee isona. Tänään selvisi sen verran, että putkimieheksi en ala. Muuten äitiysloma on mennyt blogeja lukiessa ja Prismassa käydessä. Kiitos Paula Norosen taisin juuri armahtaa itseni.

19.2.2013

Follow Me


Toinen kattaus löytyy nyt myös seuraavista palveluista:

Bloglovin'
Blogilista
Facebook

Itse surffailen pääasiassa Bloggerin lukuluettelon sekä blogin sivupalkissa olevan listan kautta, jonka muuten päivitin hetki sitten. Jos blogisi puuttuu listalta, niin muistathan vinkata.

18.2.2013

Mummelit




Nyt ovat kirppismummelit löytäneet paikkansa takkahuoneen hyllyltä kaukana pienistä uteliaista tahmatassuista. Seuraa heille pitävät joululahjaksi saatu tarjotin, teini-ikäisenä ostettu savimaljakko sekä eräs tutun näköinen pallopää. Huomaathan myös sohvan alla majailevan golfpallon. Yleensä tajuan eliminoida moiset kuvanpilaajat jo kuvausvaiheessa, mutta aina joskus käy näin.

Tervetuloa uudet lukijat! Ette arvaakaan, kuinka iloinen olen siitä, että täällä on näin paljon liikennettä.

17.2.2013

Ravintolapäivä



Tämän viikonlopun teemaksi muodostui ruoka. Eilen leivoimme pullaa ja tänään ravintolapäivänä kävimme herkuttelemassa japanilaisella ruoalla Torniojoen varressa. Puitteet olivat mitä parhaimmat, 20-luvulla rakennettu hirsitalo ja jokinäkymä, mutta mikä tärkeintä ruoka ja palvelu olivat ensiluokkaista.

Alkupaloiksi söimme vauvaa lukuun ottamatta misokeittoa, ja pääruuaksi mies ja isot lapset valitsivat nikujagan ja riisin harusame salaatin kera. Itse söin herkullisia makirullia. Jälkiruokana oli macchajäätelöä. Yhden ruokailijan hinta oli kahdeksan euroa, ja lapset söivät puoleen hintaan. Harvoin saa ravintoloissa näin hyvää vastinetta rahoille, mutta keittiössä hääräsikin japanilainen nainen.

Lapset eivät olleet aiemmin maistaneet japanilaista ruokaa, mutta alun ihmettelyn jälkeen eristyisesti pääruoka ja jäätelö kelpasivat vallan hyvin. Esikoinen yllätti meidät syömällä pääruoan vaalenpunaisilla puikoilla todella siististi. Itsekin taisin räpiä enemmän. Naureskelimmekin miehen kanssa, että tyttö on tainnut edellisessä elämässään olla japanilainen.

Kävittekö te tänään pop up ravintolassa tai oletteko käyneet aiempina ravintolapäivinä?

16.2.2013

Vaikeita valintoja



 



En osannut päättää siivoaisinko vai rapsuttelisinko eteisestä tapettia, joten päätin leipoa pullaa. Eikös olekin mitä loogisin ratkaisu? Keskimmäisen ollessa päiväunilla tein vauvan ja esikoisen kanssa taikinan, ja O:n herättyä pyörittelimme pullat valmiiksi. Sen jälkeen olikin aivan selvää, että päiväkahvien jälkeen on aika tarttua imuriin, koska lattia oli valkoisena jauhosta.

Tiedoksi vielä kaikille, että viimeisessä kuvassa ei ole sämpylä vaan pulla. Se tosin olisi maistunut paremmalta, jos kaikki päälle ripotellut sokerit eivät olisi varisseet lattialle. Muuten onnistuimme yli odotusten, vaikka epäilyjä tuli Intiasta asti.  

14.2.2013

Hyvää ystävänpäivää!


Olen onnekas, että minulla on hyviä ystäviä. Ihmisiä, jotka välittävät, ja joita ilman en pärjäisi. Ei haittaa, vaikka välillämme olisi puoli maailmaa tai pari korttelia. Teillä kaikilla on paikka sydämessäni. Voi mennä puoli päivää tai puoli vuotta siitä, kun tapaamme, mutta juttu jatkuu siitä, mihin viimeksi jäimme. Hiljaisuuskaan ei tunnu ystävien kanssa painostavalta, vaan tutulta ja turvalliselta.

Kiitos ihanaiset. Ette arvaakaan, kuinka tärkeitä te olette!

ps. Jos haluatte tehdä pom pomeja, niin Marthan neuvoilla onnistuu.

11.2.2013

Kirppistelyjä




Kävin viikonloppuna kirpputorilla katsomassa, vieläkö aiemmin löytämäni aurinkopullo olisi myytävänä, mutta harmikseni, joku oli sen jo ehtinyt ostamaan. Ihan tyhjin käsin en kotiin kuitenkaan palannut, vaan matkaan tarttui leningradilainen maatuska vuodelta 1980 ja marmorituikku. Saalis irtosi muutamalla eurolla. Yleensä en löydä kirpputoreilta juurikaan ostettavaa, koska olen melko tarkka siitä, mitä suostun käytetystä tavarasta maksamaan. Jotenkin tuntuu, että viime vuosien aikana hintataso on noussut, eikä ihmisillä ole niinkään tarve päästä eroon tavarasta, vaan tienata. Tai sitten kaupankäynti on siirtynyt Facebookin puolelle ja roskat dumpataan perinteisille kirpputoreille. Oletteko te huomanneet saman ilmiön?

Saapa nähdä, mihin ostokseni lopulta päätyvät. Tuikkukuppi on tällä hetkellä keittiön pöydällä helmihyasintin kaverina, mutta maatuska seikkailee lasten leikeissä.

8.2.2013

Uten Silo



Vauvamme sai vanhemmiltani ristiäislahjaksi rahaa. Koska meillä on jo isompien jäljiltä tarvittavat vauvakamppeet kasassa, halusimme käyttää rahat johonkin sellaiseen, jonka lapsi saa isompana omaan huoneeseen ja myöhemmin omaan kotiinsa. Jo ristiäisten aikaan mietin Uten Siloa, mutten raaskinut maksaa täyttä hintaa, joten rahat jäivät odottelemaan pojan tilille sopivaa tilaisuutta. Kun tämän kuun Stockmannin kanta-asiakastarjoukset tipahtivat postilaatikkoon, en voinut vastustaa kiusausta, vaan naputtelin tilauksen heti kuun ensimmäisenä päivänä. Eilen mies toi töistä tullessaan paketin postista, ja illalla hän asensi Silon eteisen seinälle.  Nyt pitäisi käydä läpi keittiön tuhattavaralaatikko ja siirtää osa pikkusälästä lokerikkoon. Voin sanoa, että kyseessä ei ole ihan pikkuhomma, silla keittiön laatikko ei meinaa mahtua kiinni. Epäilen, että siellä on paljon sellaistakin sälää, mikä päätyy suorilta roskikseen.

Olen muuten huomannut, että kiitos erilaisten kampanjoiden sekä verkkokauppojen, ei nykyään tarvitse maksaa monestakaan jutusta täyttä hintaa, jos on valmis odottamaan ja käyttämään aikaa sopivan tarjouksen etsimiseen. Erityisen hyvin tämä pätee lastenvaatteisiin, mutta usein myös sisustusjuttuja saa edullisesti, jos hankinnalla ei ole kovin kiire. 

7.2.2013

Satuseikkailu Lumilinnassa


 




Kävimme viime viikonloppuna tutustumassa Kemin Lumilinnaan. Tämä on kuulunut jo vuosia talviperinteisiimme; lapset tykkäävät ja aikuisillekin riittää jääveistoksissa katseltavaa (viimeisen kuvan perusteella myös kosketeltavaa). Makasiini on saanut sympaattiset ikkunat ja kahvila on siirtynyt alakertaan, mutta muuten linna-alue on samanlainen kuin edellisinäkin vuosina. Alueelta löytyy pari mäkeä lapsille, lumihotelli, jääravintola sekä kappeli. Jos vain ehdimme O:n synttärijärjestelyiltä, niin seuraavan kerran olisi tarkoitus käydä katsomassa Muumit 23.3.

Kemin taidemuseossa on Marimekkoelämää, värejä, raitaa ja muotoja -näyttely, jossa kannattaa käydä, jos vain aikaa jää. Näyttely on 28.3. saakka. Muita vierailemisen arvoisia paikkoja Kemissä on Puistopaviljonki linnan viereisellä mäellä. Sieltä saa maailman parhaimmat pitsat, ja lauantaisin kannattaa poiketa Mioritassa omanahyvellä. Valitettavasti me suuntasimme tällä kertaa linnasta suoraan kotiin.

6.2.2013

Makuuhuoneessa






Valoisammat päivät ovat innostaneet ottamaan enemmän kotikuvia, joten tänään pääsette kurkistamaan meidän makuuhuoneeseen. Tarkoituksena olisi muuttaa tämä noin 15 neliön huone syksyllä poikien yhteiseksi leikkihuoneeksi, ja itse siirtyä nukkumaan nykyiseen työhuoneeseen. Katsotaan, saammeko suunnitelmat toteutettua. Onneksi suurin osa huonekaluista on jo valmiina eikä tapeteistakaan tarvitse vaihtaa kuin päätyseinän kukat Fermin autoihin.






4.2.2013

Ihan ku itteään peilistä kattos



Tuossa Putouksen Sanna-Raipe Helmisessä on jotakin pelottavan tuttua. En pystynyt lopettaa nauramista Sannan tanssiesityksen aikana. Vielä kun olisi vaihtanut ympäristön nuorisodiskoksi ja taustalle Madonnan, niin paluu menneisyyteeni olisi ollut täydellinen.

Vaikka minulla on vieläkin vaikeuksia nähdä Maria Guzenina päättämässä kansakuntamme asioista, niin erityisen huolestuttavaa on, että ihan kaikki allekirjoittaneen angstit eivät jääneet sinne salihousujen ja Bula -lakkien kulta-ajalle. Mutta mitä mää ny sille voi, sama se ny mulle vai ny o

terveisin Nanna-Raipe Helminen

1.2.2013

Lasten blogi




Miltähän näyttäisi, jos meidän äitien sijasta lapset bloggaisivat? Ihan ekaksi he napsisivat puhelimilla ja padeilla muutamia tärähtäneitä kuvia tai ottaisivat videoita. Aiheena voisivat olla kuvakaappaukset Pikkukakkosesta tai vaikkapa linssin eteen eksynyt sormi tai sitten he voisivat jakaa Friends -Legojen tai Martti -autojen kuvia. Kommenttilootassa he ihailisivat kavereiden uusia synttärilahjoja tai tarjoaisivat vertaistukea väsyneiden vanhempien kanssa taisteleville. DIY-tunnisteen alta löytyisi Neppajymykerhon ohjeilla askarreltu radio ja päivänasuista äidiltä lainatut korkkarit yhdistettynä pari kokoa liian pieneen juhlamekkoon. Kokonaisuuden viimeistelisi äidin katkenneella lempihuulipunalla maalatut huulet ja kynsilakalla tahritut sukkahousut.

Mitenhän tuo lasten bloggaus loppupeleissä eroaa tästä meidän touhusta?

ps. Tuon viimeisen kuvan on stailannut neiti viisvee.